The Kirjasto-Urho II

Kirjastoloki

MAANANTAI
Juhannuksen jälkeinen maanantaiaamu.

Kirjastoon saapuu asiakas. Hän ei vastaa tervehdykseen vaan jättää kylmänviileästi muutaman kirjan pinon palautustiskille. Nyrpeä pokerinaamailme kasvoillaan kääntyy ja astelee melko sutjakkaasti pois.

Mietin itsekseni, että olipas siinä maanantaista äkääntynyt persoona.

Sitten pinosta paljastuukin Twilight-sarjan kirja.

Lounaaksi muuten teeripaistia, lälläspöö.

TIISTAI

Matkallani töihin koin melkoisen elämyksen: koko kunnan yläpuolella hehkui upea haloilmiö.
Kaiken päälle suuren sateenkaaren päässä häämötti työpaikkani, tuo armas kirjasto. Näkymä enteili hyvää työpäivää tai vähintään lisäsi motivaatiota - etteikö kirjastotyötä kohtaan muutenkin moista olisi rutkasti.
Loppujen lopuksi vartti ennen työpäivän päättymistä sattui erään palautetun kirjan välistä löytymään Veikkauksen Flaxi-arpa.

Voittoa siinä ei kuitenkaan ollut. Harmi, mutta silti hauska sattuma.

Lounaalla mutustelin jälkiruoaksi lakupaloja -  noukkimalla niitä pussista haarukalla (en halunnut sotkea käsiäni, koska luin samalla kirjaa). Onneksi kukaan ei ollut näkemässä.

KESKIVIIKKO

Niin hiljainen päivä, että tänään esittelen kirjastolaisen työvarusteet!
Aivan lepakkovyötä ei tarvita, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan kirjastotyössä kuuluu olla asianmukainen varustus - työpaikasta ja työtehtävistä riippuen, luonnollisesti.

Asiallinen vaatetus - Siistit ja asialliset mutta mukavat vaatteet sisätyöhön. Kuitenkaan kaikilla ei tarvitse olla systemaattisesti samanlaiset vaatteet, eli persoonallisuus kunniaan!

Hakakoukku - On hyödyllistä pitää avaimet mukana, jotta pääsee työpaikalle sekä kulkemaan kirjaston henkilökunnalle tarkoitetuissa tiloissa. Soveltuu monenlaisten kätevien esineiden kuljettamiseen huomaamattomasti mutta käden ulottuvilla.

Käsivoide - Sivariaikoina yksi päivä lehtisalissa riitti raastamaan käsieni ihon miltei vereslihalle etenkin kynsinauhojen kohdalta. Ja on ihonhoito on muutenkin tärkeää.

Sisätyöjalkineet - Mukavat jalkineet pelastavat työpäivän. Omani löysin Lontoosta alle kymmenellä punnalla, näissä on myös mukavat hierovat pohjalliset.

Työkäsineet - Vaikka moni saattaa olla eri mieltä kanssani, tiukat ja joustavat työhanskat ovat erittäin kätevät etenkin hyllyttäessä. Kämmenpuolella kannattaa olla hyvä kumigrippi, jotta muovitetusta kirjastomateriaalista saa paremman otteen. Ovat hyödyksi myös cd- ja dvd-materiaalin käsittelyssä. Lisäksi ainakin minun mielestäni muovitettujen kirjojen pintaan tarttuu paljon likaa, jota saisi olla koko ajan pesemässä pois, minkä jälkeen uudelleen rasvaamassa käsiään. Näitä saa halvalla rautakaupoista, sekatavarakaupoista ja suuremmista marketeistakin. On kuitenkin syytä valita ihotyypilleen sopivat käsineet, koska jotkut voivat olla allergisia joillekin materiaaleille.

Mp3-soitin + kuulokkeet - Työpäivän sujuvuutta edistää musiikki. Kuitenkin kirjasto on tunnetusti hiljainen työpaikka. Siispä pidän äänenvoimakkuutta pienimmällä mahdollisella ja vain toista nappia korvassa. Myös itse soitin on mahdollisimman helposti käden ulottuvilla, jotta saan keskeytettyä musiikin tarpeen tullen. Toinen vaihtoehto moiseen on vain tempaista nappi pois korvasta. Aamulla ennen kuin kirjasto avataan voi musiikkia pitää hieman kovemmallakin hyllyttäessä.

Kännykkä - Jotta on tavoitettavissa ja pystyy soittamaan apua hätätilanteessa, eli kännykän perimmäinen olemus. Kuitenkin äänettömällä! Kenelläpä ei moista nykyään olisi, vaan itse en älypuhelimiin luota. Kunnollinen älytön luuri, silloin kun Nokia vielä teki hyviä kännyköitä.

Olemus ja asenne - Kirjastolainen on systemaattinen, tarkka ja topakka mutta samalla ystävällinen asiakaspalvelija. Eli tiukkuutta, joka tarjoillaan hymyn kera.

TORSTAI

Ainakin kirjailija John Steinbeckin mukaan torstai on toivoa täynnä (tai oikeastaan moinen on vain kääntäjän tulkinta teoksen nimestä, joka on alun perin Sweet Thursday), mutta tänään maailma tuntuu jotenkin jämähtäneen hieman paikoilleen. Mikään ei oikein etene tai edisty, mitään uutta ei tapahdu eikä vanhakaan muutu. Jotkin asiat viriävät esille, mutteivät kuitenkaan aloitusta tai ajatustasoa edemmäs pääse.

Sain sentään täytettyä hakemuksen, jolla sisällyttäisin kirjastotätiyden perusopintoni osaksi kandidaatin tutkielmaani, mutta eipä sitä vielä tullut lähetettyä. Töissä puolestaan sain idean uutta kirjanäyttelyä varten (siitä saatte kuulla kenties myöhemmin), mutta moinen pitäisi ensin koota ja kyhätä kasaan.

Toisaalta, eikös moinen osoita ainakin jonkinlaista toivon pilkahdusta asioiden etenemisessä?
Kylläpä menee filosofiseksi...

PERJANTAI

Kas niin, onnistuneen viikon sarkastinen bingo täyteen saman tien! Tällä viikolla jokaikinen työpäivä alkoi myöhässä. Sinne meni koko kertynyt ylityöminuuttien saldo, onneksi juuri tällaista varten olin sitä säästänyt. Odotan niin innolla sitä päivää, kun ah-niin-ihastuttavan-paljon minua väsyttävät lääkkeet poistuvat elämästäni. Jos sellainen vielä koittaa. Toivottavasti

Tänään sähköpostilaatikkooni ilmestyi viesti, joka mahdollisesti aiheutti sydämeni jättämään pari lyöntiä väliin; tervetulotoivotus kirjastotätiyden aineopintoihin. Ensi syksynä siis alkaa akateemisen pätevyyteni täydentäminen, ja viestin perusteella opinnot aloitetaan orientaatiopäivämeiningillä Helsingissä. Sen jälkeen taas runsaasti koneella istumista ja naputtelemista tiedossa vuoden ajaksi. Hieman jännittää, koska kulunut vuosi oli jo raskas.

Noh, mikä ei tapa, se vahvistaa. Ja tässä tapauksessa moinen on aivan totta, koska selvittyäni olen ensi vuonna kesäkuun lopussa tutkinnon loppuunviemistä vaille kirjastonhoitaja - tietysti olisi ihan mukavaa saada sitten töitäkin.
_________________________

Siinä vierähti yksi opiskelevan kirjastokesätyöläisen perustyöviikko.
Kuten näkyy, vaikka etenkin tiskin takana työssä on omat rutiininsa, ei yksikään työpäivä ole keskenään samanlainen. Tämän kevyen viikkolokimerkinnän lukeminen omasta toimestanikin yhä ylläpitää kirjastotyön arvoa ja todistaa minulle, että olen valinnut oikean työuran.

(Tällä kertaa haikun tilalla tanka.)

Tiedon keskellä /
kyyhöttää yksinäinen. /
Päiviä viisi /
viikonloppua oottaa /
mut työstänsä nauttien.