The Urho's Slightly Bizarre Adventure - Day 10

Tänä aamuna olin ajatellut hieman laajentaa näkemyksiäni lähiseudusta ja tutustua alueeseen hieman tarkemmin, samalla kuitenkin käyden tehokkaalla aamulenkillä. Kaksi yhden hinnalla. Olin suunnitellut reittini jo edellisenä iltana ja niinpä ulos astuessani lähdin päättäväisesti jälleen naapurikylä Glastonburya kohti.

Ohitin poikkeuksellisesti pellolle johtavan polun. Huomasin, kuinka niityllä laiduntavat lehmät olivat menneet aamukylpyyn juuri siinä kohtaa puroa, jossa olin kolmena edellisenä aamuna tavannut herttaisen joutsenparin. Siellä ne suorastaan ilakoiden polskivat, höpsöt otukset.

Kun olin saavuttanut lenkkisuunnitelman ensimmäisen merkittävän mutkan, oli pakko vaihtaa kännykän sekuntikello kameramoodiin ja napata kuva siitä, millä tavalla tulisi käyttäytyä. Tiedättehän varmasti sanonnan "Si fueris Romae, Romano vivito more" eli maassa maan tavalla. Englanniksi siis: "If you are in Rome, live in the Roman way."

Kuinkakohan moni noudattaa sanonnan mukaista sääntöä?

Kiersin Glastonburyn kylän sen eteläpuolelta kulkevia pikkuteitä pitkin ja lopulta Tor-kukkulan nähdessäni käännyin Streetiin vievälle tielle. Pakko mainita, että autotiet ovat Britanniassa edelleen suorastaan ahdistavan ahtaita - autoilijat eivät liene tykänneet kirjaimellisesti pitkin ahonlaitaa juoksevista ulkolaisista, jotka eivät ole varmoja, rikkovatko käyttäytymisellään liikennesääntöjä. Noh, ei minulle kukaan tööttäillyt. Jatkoin juoksemista auringonpaisteessa ja melko kovina mutta lämpiminä puuskina puhaltavassa tuulessa, bongaillen lisää haikaroita sekä pelloilla löhöileviä karjalaumoja.

Kun lopulta päädyin monen mutkan ja raskaan ylämäen jälkeen asunnolle, vilkaisin sekuntikelloa. Olin kulkenut melkein täsmälleen neljän Cooperin testin verran eli 48 minuuttia. Ei paha, koska en pitänyt yllä kovinkaan kovaa tahtia, ihan vain tasaista hölkkää. Venyttelyjen ja raikkaan suihkun jälkeen pääsin laskemaan Googlen karttapalvelun avulla reitin pituuden. Viisi mailia eli tasan kahdeksan kilometrin lenkki. Ei paha, varsinkaan tuossa vaihtelevassa mäkimaastossa.

Lopullinen reittini poikkesi suunnitelmasta hitusen, mutta moinen ei haitannut ollenkaan.

Syötyäni aamiaisen pysähdyin hetkeksi kertaamaan viikonloppusuunnitelmiani. Huomenna lauantaina olisi tarkoitus mennä oikein kunnon maalaismarkkinoille, ja sunnuntaina olisi puolestaan luvassa herkullinen ateria illalla. Ennen viikonlopun viettoon siirtymistä oli kuitenkin tehtävä vielä hieman koulutöitä, koska niiden takarajaksi oli asetettu maanantai. En halunnut jättää asioita roikkumaan, joten tartuin itseäni niskasta kiinni, asetuin koneen äärelle ja ryhdyin pakertamaan vertaispalauteraporttia toisen kirjastoalan opiskelijan tehtävistä.

Sain tehtävät vihdoin tehtyä ja katsahdin kelloon. Iltapäiväneljää näyttäneet viisarit alkoivat pikkuhiljaa muistuttamaan, että jossain vaiheessa olisi hyvä syödäkin. Käännyin isäntäväen puoleen ja totesimme yhdessä, että tänään tortilloja. Riensimme käväisemään Tescossa, ostimme kassin täydeltä ruokatarpeita ja palasimme asunnolle laittamaan ruoan kirjaimellisesti tulille. Sain kokatessani tutustua myös ostos-tv:ssä jatkuvasti mainostettavaan ihmesilppuriin, laatikon muotoiseen härveliin, jolla pystyi pilkkomaan kaikenlaista erikoisella tavalla. Tämmöinen härvilä, ihan hauska vekotin. Silti ei voita veistä ja leikkuulautaa, mutta on siitä hyötyäkin.

Lopputulos: tomaattista kanakastiketta, uunissa kypsytettyä pulled pork -possua, tomaattikastikkeessa paistettuja paprikoita, tuoretta lehtikaalia ja monia muitakin tortillapohjien väliin survottavia herkkuja. Pienenä sivuannoksena herkullisia porkkanoita ja omenoita rusinoiden kera, ruokajuomana allekirjoittaneella tuota ihanaa Ginger Beer -inkiväärijuomaa.

Katoimme illallista varten oikein olohuoneeseen tortillapöydän ja nautimme illasta rennosti herkutellen.

Ei mikään juhlapöytä, mutta ei moinen makua muuta. Nom!

Rennon ajanvietteen lisäksi ei tähän perjantai-iltaan juuri muuta mahtunut. Itse en oikeastaan muuta ajatellut kuin seuraavaa aamua ja odotin Wellsin lauantaimarkkinoita suorastaan jännittyneenä. Ties mitä sieltä voi löytää...