Reitiksi valitsin tällä kertaa tien naapurikylä Glastonburyyn, koska se oli tullut minulle tutuksi eilisen kauppavierailun ohessa. Streetin taajaman ulkopuolella jalkakäytävän sivusta lähti niittyjen halki houkuttelevan näköinen polku, ja mietimättä sekuntiakaan enempää käänsin suuntani kohti peltojen takaa nousevaa aurinkoa.
Niitetyn pellon halki juokseminen tuntui heti mukavammalta kuin asfaltilla päällystetyllä kävelytiellä lenkkeily - sekä kehoni että mieleni kannalta; on nivelille terveellisempää juosta joustavassa maastossa, ja maisema oli vielä kauniimpi kuin taakseni jäävät näkymät. Pellon laidassa kulki puro, jossa uiskenteli kaunis kyhmyjoutsenpariskunta. Onneksi nuo upeat luontokappaleet eivät olleet huonolla tuulella, vaan antoivat minun juosta ohitse rauhassa. Jatkoin eteenpäin kohti horisontissa siintäviä puita.
Streetin taajama jäi oikealle puolelleni, en ilmeisesti ollut kovinkaan kaukana asunnolta. Seuraava etappi oli puinen portti, josta pääsi toiselle niitylle jatkamaan juoksulenkkiä. Reitti kulki ojan ylle viritettyjen pitkospuiden poikki (olivat pirun liukkaita, en onneksi kaatunut) ja johti asuinalueen vierellä olevalle hautuumaalle. Oikaisin kirkkomaan parkkipaikan poikki kohti sen reunassa olevaa porttia, josta pääsi jälleen toiselle pellolle. Oikealle puolelleni jäi pysäköintialueen reunassa seisova, hieman riemukaarta muistuttava kivinen muistomerkki. Pitänee jonain toisena päivänä käydä tutkimassa sitäkin.
Edessäni aukeava niitty muuttui hyvin loivaksi ylämäeksi. Toisella puolella aukeaa oli lehtipuutiheikkö, jota kohti jatkoin yhä päättäväisemmin. Polku todellakin jatkui puiden pimentoon teräksisen portin läpi, ja puiden alle oli tehty suorastaan ihastuttava tunneli, joka jopa haarautui moneen suuntaan. Astuin itse takaisin kylää kohti johtavalle polulle. En voinut muuta kuin ihastella! Tunneli oli kuin lastenkirjasta tai elokuvasta, juuri sellainen paikka, jonne haluaa mennä leikkimään samoilevaa sankaria. Pensastunneli jatkui ja jatkui. Välillä oli pieni pätkä aukeaa, sitten polku johti takaisin pensaikon uumeniin. Suuntasin kirjaimellisesti valoa koti, kunnes lopulta saavuin pellon kylänpuoleiselle reunalle. Opastekylttien välistä löysin tieni uudelle portille, josta pääsin asuinalueen takapihoille ja yllätyksekseni ensimmäinen vastaantullut tie oli Strode Road, majapaikkani kotikatu!
Olin ilmeisesti noin puolen kilometrin päässä asunnolta, joten päätin suunnata suoraan takaisin ihastuttavan pikkuseikkailun jälkeen.
(Tästä kaikesta on pari videopätkää, jotka kuvasin kännykamerallani juostessani. VAROITUS: erittäin shaky cam, voi aiheuttaa vähintään ärtymystä, ellei jopa pahoinvointia. Minun pitää hankkia kunnollinen action-kamera...Linkit videoihin ovat tässä ja tässä.)
Saavuin lopulta asunnolle ja huomasin sisäänkäynnin vierellä olevalla jätepisteellä erään hauskan pikku yksityiskohdan, jonka olin aiemmin kokonaan missanut. Linnunradan käsikirja liftareille -kirjoja lukeneet ymmärtävät vitsin. :)
Suihkun ja aterioinnin jälkeen lähdimme käymään keskustassa hieman ostoksilla. Jälleen kerran ensimmäinen kohde oli ah-niin-ihana Insane Games -pelikauppa, josta löytyi taas aarteita. Lisäksi tuli pyörittyä kirpputoreilla, kännykkätarvikekaupoissa, vaatekaupoissa ja lopuksi ruokakaupassa, ja halvan tavaran saalis toi hymyn huulilleni: ei näitä saa Suomesta, ja jos saa, ovat kalliita.
Elämän tarkoitus.
Suihkun ja aterioinnin jälkeen lähdimme käymään keskustassa hieman ostoksilla. Jälleen kerran ensimmäinen kohde oli ah-niin-ihana Insane Games -pelikauppa, josta löytyi taas aarteita. Lisäksi tuli pyörittyä kirpputoreilla, kännykkätarvikekaupoissa, vaatekaupoissa ja lopuksi ruokakaupassa, ja halvan tavaran saalis toi hymyn huulilleni: ei näitä saa Suomesta, ja jos saa, ovat kalliita.
Urheiluvaateliikkeestä hands free -laite. Pilkkahintaan ja Batman!
Uudet olohousut kotona kaapissa olevien, jo räsyiksi asti kuluneiden sijaan kirpparilta, kolmisen puntaa.
Tätä ihanaa, alkoholitonta virvoitusjuomaa saa Suomesta ainoastaan kahden ja puolen desin pikkupulloissa noin 2 euron hintaan. Tämä kaksilitrainen maksoi 55 pennyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti